top of page

Virnaperhonen

Virnaperhonen, kotoisammin ihan vain Virna on hyvin lempeä ja ihmisrakas suomenhevonen. Muista tallin suomiputeista poiketen se ei ole mulkvistimainen juntti, eikä todellakaan uppiniskainen laiskanpulskea ratsu. Ja ehkä siksi minä siihen niin rakaistuinkin aikoinaan kun huomasin tamman olevan myytävänä. Ikinä ei pitänyt suomijunttia tulla, mutta kuinkas kävikään? Ja tämä kaikki on vain ja ainoastaan Virnan ansiota. Se ihastutti minut luonteellaan, lojaaliudellaan ja vilpittömällä rakkaudella jokaista ihmistä kohtaan. Varsana kaltoinkohdeltu tamma oli säilyttänyt luottamuksensa ihmisiin kaiken kokemansa jälkeen ja tämä on yksi suuri piirre jota siinä rakastan. Ja onhan se tietenkin äärimmäisen kaunis tamma ja mitä parhain ratsu!

Virna on hyvin herkkä ratsu. Se ei siedä kiskomista, satulassa heilumista tai turhanpäiväistä pomppimista. Kun Virnaa osaa ratsastaa sen ehdoilla se on melko kuuliainen ja kevyt ratsastaa. Tamman liikkeet ovat mukavia istua kyydissä ja esteradoilla sen hyppytyyli on mukavan lennokas ja ilmava. Se ei ole mikään esteeltä seuraavalle pää viidentenä jalkana kaahaava hevonen, mutta se ei kuitenkaan ole hidas ja Virna löytää aina juuri ne täydelliset ponnistuspaikat vaikka ratsastaja itse olisikin vähän jäljessä. Kouluratsastuksessa Virna loistaa, sen työskentely on kisatilanteissa kuin puhdasta kultaa, erityisesti pohkeenväistöt ovat tamman bravuuri. Virna myös tietää, että kaikki ovat tyytyväisiä sen työskentelyyn mikä innoittaa sen aina vain parempiin suorituksiin, tammaa voisi siis kutsua myös miellyttämisenhaluiseksi.

Jos kaikista tallin hevosista saat hoidettavaksesi Virnan, voit olla onnellinen. Se on nimittäin hevonen helposta päästä, vaikka välillä harjapakki saakin kyytiä ja jatkuva rapsutuksien kerjääminen voi kieltämättä välillä vähän häiritä hoitotoimenpiteiden suoritusta. Tamma nauttii harjaustuokioista täysin siemauksin lerputtaen huultansa ja nuokkuen silmät ummessa. Kavioiden putsaus ei kuitenkaan kuulu Virnan TOP-kymmeneen, mutta pienellä kärsivällisyydellä sekin hoituu oikein näppärästi. Talutettaessa Virna tuntuu löytävän matkan varrelta miljoona ruohontupsua ja lyhyeenkin matkaan voi tamman kanssa vierähtää monet kymmenet minuutit jos antaa sen jäädä jokaisen tupsun luokse. Siksi kannattaakin heti alusta alkaen ottaa tiukka linja eikä päästää tammaa ruohoa syömään!

i. RITARIPERHONEN on komea rautias suomenhevosori, joka loistaa vieläkin sekä koulu-, että esteradoilla. Luonteeltaan lempinimen Ripa omaava ori on vilkas ja itsepäinen, mutta kuitenkin hoidettaessa peruskiltti. Ratsuna kovapäinen ja -kylkinen, jonka kanssa saa jatkuvasti vääntää siitä, että määrääkö ratsastaja vai ratsu sen antiikkisen perintökaapin paikan. Ripa on jo jättänyt jälkeensä kolme hienoa yleispainotteista varsaa ja periyttänyt niille hyppytaitojansa, sekä kauniin suomenhevosen rakenteen.

ii. MAJAKAN RITARIRATSU, eli kutsumanimeltään Majuri on jo nykypäivinä eläkepäiviä viettävä yleisratsu, joka on kierrellyt kansallisen tason este-, koulu- ja maastoesteratoja. Komea vaaleanpunarautias ori syntyi erään pienen perheen omistamaan talliin josta se kuitenkin myytiin nopeasti eteenpäin isolle ratsastuskoululle. Reippaana ja villinä ratsuna se ei kuitenkaan soveltunut ratsastuskouluipanoiden ratsuksi ja se myytiin pilkkahinnalla yksityiselle omistajalle joka koulutti sen uudelleen. Parhaimpina vuosinaan Majuri hyppäsi 110cm korkeita rataesteitä ja kouluaitojen sisällä se meni mukavasti helppoa A:ta. Jälkeläisiä orille syntyi vuosien varrella melko monta ja kaikki ovat osoittautuneet oikein meneviksi yleispainotteisiksi ratsuiksi niin kilpa- kuin harrastekäyttöön.

ie. SURUVAIPPA kuoli valitettavassa auto-onnettomuudessa varsin nuorella iällä. Se ehti kuitenkin kiertää joitakin seurakisoja pääasiassa kouluratsastuksen parissa, mutta ilman sen suurempaa menestystä. Tammasta kuitenkin odotettiin huippulupausta ja sen kuolema oli monelle tamman lähipiiriläiselle kova paikka. Onneksi Siruksi kutsuttu kimo tamma sai ennen kuolemaansa yhden upean varsan, joka ei ole tuottanut pettymystä kisatuloksien suhteen. Siru oli kiltti ja lempeä tamma, joka oli kuitenkin esteillä varsinainen rämäpää ja koulukiemuroissa kaunisliikkeinen suomenhevonen.

e. MEREN HIIRENVIRNA on suloinen punarautias suomenhevostamma, jota kutsutaan myös Metkuksi. Metkua kiltimpää hevosta on todella vaikea löytää, eikä tamman meriiteissäkään ole hirveästi moitittavaa. Se onkin kantakirjattu toisella palkinnolla, sekä palkittu lukuisissa näyttelyissä ja laatuarvostelussakin ensimmäisellä palkinnolla. Mikään kisatykki Metku ei kuitenkaan ikinä ollut vaikka se kuitenkin taitoi helpon A:n ja 90cm esteet. Jälkeläisiä tammalla on vasta neljä, mutta mikäli sen terveys pysyy kohdallaan tulee se saamaan ainakin yhden varsan vielä lisää. Metkun varsat ovat perineet emältään kilttiä luonnetta ja sympaattisuutta, sekä vilpitöntä rakkautta ihmisiä kohtaan.

ei. MIKKI-HIIRI oli komea ruunikko suomenhevonen, joka sai ensimmäisen ja ainoan varsansa varsin myöhäisellä iällä. Mikki oli erinomainen ratsastuskouluhevonen, joka oli luonteeltaan hyvin ruunamainen ja herkkä. Se ei kiertänyt sen kummemmin mitään kisoja, mutta ratsastuskouluputeksi se oli kuitenkin varsin pätevä hevonen joka taitoi myös kärryjen vetämisen. Mikki lopetettiin sen omaan tarhaan, koska vanhuuden takia sen jalat pettivät alta eikä ori jaksanut enään nousta ylös. Omistajat päättivät haikein mielin päästää lempeän orin paremmille laitumille ja Mikkiä jäivätkin kaipaamaan kaikki ratsastuskoulun oppilaat sekä muu henkilökunta.

 

ee. VINHATUULI on vieläkin eteenpäin porskuttava mummohevonen, jolta ei persoonaa puutu. Rautias teräsmummo hyppii vielä kahdenkymmenenvuoden iässäkin esteitä, eikä ikä paina muutenkaan vilkkaan tamman arkea. Nuoruuspäivinään tamma hyppäsi esteratoja varsin menestyksekkäästi ja sillä onkin monta melko menestyksekästä jälkeläistä. Esteradoilla tamma käy todella kuumana, mutta kotioloissa se osaa ottaa lunkisti ja piristyttää tallin arkea varsin omaperäisillä tempuillaan. Vinha on myös kantakirjattu kolmannella palkinnolla, sekä se on valittu monta kertaa näyttelyn parhaaksi suomenhevoseksi.

ERJ 37-sijoitusta, voittoja 5


18.02.2016 ERJ Huvitus, 90cm, 4/40
20.02.2016 ERJ Huvitus, 90cm, 2/40
21.02.2016 ERJ Huvitus, 90cm, 6/40
26.02.2016 ERJ Huvitus, 90cm, 1/40
28.02.2016 ERJ Huvitus, 90cm, 5/40
01.03.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 5/40
04.03.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 2/40
​10.03.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 6/40
13.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 4/40
16.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 6/40
17.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 2/40
19.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 6/40
22.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 1/40
23.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 5/40
25.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 4/40
27.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 4/40
27.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 3/40
29.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 6/40
30.04.2016 ERJ Heljävirta, 90cm, 1/40
02.04.2016 ERJ Kuuralehdon, 90cm, 2/40


06.04.2016 ERJ Kuuralehdon, 90cm, 2/40
10.04.2016 ERJ Kuuralehdon, 90cm, 3/40

02.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 2/40

06.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 5/40

08.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 4/40

15.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 5/40

18.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 5/40

19.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 3/40

21.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 5/40

25.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 3/40

26.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 4/40

28.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 4/40

29.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 1/40

30.04.2017 ERJ Huvitus, 80cm, 1/40

12.04.2017 ERJ Kievarinkuja, 90cm, 2/30

15.04.2017 ERJ Kievarinkuja, 90cm, 3/30

30.03.2017 ERJ CUP, 80cm, 6/137

KRJ 36-sijoitusta, voittoja 9


​06.03.2016 KRJ Härdelli, heA, 3/30
​08.03.2016 KRJ Härdelli, heA, 3/30
24.02.2016 KRJ Hervannan, heA, 4/30
26.02.2016 KRJ Hervannan, heA, 1/30
28.02.2016 KRJ Hervannan, heA, 3/30
01.03.2016 KRJ Huvitutti, heA, 1/30
01.03.2016 KRJ Huvitutti, heA, 1/30
06.03.2016 KRJ Heljävirta, heA, 5/40
07.03.2016 KRJ Heljävirta, heA, 5/40
15.03.2016 KRJ Heljävirta, heA, 2/40
16.03.2016 KRJ Heljävirta, heA, 2/40
​17.03.2016 KRJ Heljävirta, heA, 4/40
22.03.2016 KRJ Kuuralehdon, heA, 1/40
23.03.2016 KRJ Kuuralehdon, heA, 1/40
24.03.2016 KRJ Kuuralehdon, heA, 5/40
27.03.2016 KRJ Kuuralehdon, heA, 3/40

16.01.2017 KRJ Hengenvaara, heA, 3/50

22.01.2017 KRJ Hengenvaara, heA, 5/50
27.01.2017 KRJ Kievarinkuja, heA, 2/60

28.01.2017 KRJ Kievarinkuja, heA, 5/60

03.04.2017 KRJ Kievarinkuja, heB, 5/40

14.04.2017 KRJ Kievarinkuja, heB, 1/40

07.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 6/40

08.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 1/40

14.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 3/40

15.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 4/40

20.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 4/40

23.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 3/40

27.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 1/40

01.04.2017 KRJ Ricota, heA, 2/19

16.04.2017 KRJ Bellgrove, heA, 1/50

17.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 4/40

24.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 5/40

26.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 6/40

28.04.2017 KRJ Teilikorpi, heA, 6/40

31.03.2017 KRJ CUP, heA, 26/349

KOULUVALMENNUS, kirjoittanut Ziwa
Tänään valmennettavakseni saapui kaunis, punarautias Virnaperhonen. Päivän päätavoite oli kehittää parin yhteistyötä ja ratsastajan istuntaa, eli siihen tartuimme ensimmäiseksi. Pari saapui vähän myöhässä hieman viileään maneesiin ja aloitimme alkulämpällä. Virna oli hieman laiskalla päällä ja käskin ratsastajaa ottamaan sen paremmin haltuun ja tiukempia otteita. Virna vetryikin nopeasti ja aloitimme itse valmennuksen tekemällä kahdeksikkoa mahdollisimman löysillä ohjilla ja hyvällä istunnalla. Ratsastaja meinasi aina hevosen taittuessa nojautua eteenpäin ja jouduin huomauttamaan siitä monta kertaa. Kun kahdeksikko sujui tehtiin polvenväistöjä ja laukanvaihtoja joka toisella. Tamma oli oikein yhteistyöhalukas ja kuuliainen ratsastajalleen. Loppuun tehtiin yksinkertaisia voltteja ja laukannostoja käynnistä. Koko ajan keskityimme liikkeiden hiomisen sijaan ratsukon yhteistyöhön ja se oli oikein kaunista katsottavaa. Annoin ratsastajalle vielä loppu yhteenvedon lyhystä tunnistamme ja jätin parin tekemään loppuverryttelyä itse suunnatessani seuraavalle tallille.

ENSIMMÄINEN SUOMENHEVOSENI, kirjoittanut Wiewi (omistaja)
Kyllä, tämä on noloa myöntää, mutta ensimmäinen suomenhevoseni saapui minulle vasta kun ikäni lähenteli kolmeakymmentävuotta. Aikaisemmin tallista oli löytynyt puoliverisiä ja poneja, mutta suomijuntat olivat sieltä kokonaan uupuneet. Täyttäessäni 27 pihaan kurvasi kuitenkin punavihreä traileri josta asteli kaunis punarautias suokkitamma, Virnaperhonen. Olin käynyt naapuritallilla katsomassa suloisia shetlanninponivarsoja, mutta mukaan tarttuikin kujeileva suomenhevonen. Ja mitenköhän näin pääsi käymään? Ei mitään hajua! No, ei muuta kuin laajentamaan shettikselle tarkoitettua karsinaa vähän isommaksi ja tamma sinne. Ensimmäisenä päivänään Virna tuli ulos karsinastaan peräti kahdesti potkaisemalla oven säpäleiksi. Loppuviikon tamma varmaan saakin asua tarhassa vaikka vähän sataakin, sen verran kalliiksi tulee tuo ovien uusiminen. Muiden tallin asukkien kanssa Virna tuli toimeen yllättävän hyvin. Ehkä meille pian saapuu myöskin toinen suomenhevonen, josko se olisi vähän rauhallisempi pakkaus!

bottom of page